Meitä on neljä siskoa, meillä jokaisella omanlaisensa kesämökki.Kaikki mökit on Isämme, kohta 87v itse rakentanut. Kaikissa mökeissä olen saanut olla Isän hanslankarina. Millon olen ollu hirsien päällä monen metrin korkeudessa nostamassa hirttä paikoilleen.Pelottanu välillä nii saakutisti, mutta minkäs teet. Tehtävä oli, tai mökin lattian lakkausta, kaapin paikoilleen laittoa, lähes kaikkea mahdollista. Välillä tuntunut lähes mahdottomalta, sillä Isä oli kirvesmiehen ominaisuudessa just eikä melkein, töitä tehtiin vatupassi toisessa kädessä.Kohta kun on tammikuun loppu, alkaa kevät pikkuhiljaa kolkutella ovelle. Mieli aatoksin jo menee noihin maisemiin, on mökkini parvekkeelta. Kyllähän noista maisemista osaa nauttia. Tai no joo KAIKKI ei osaa, eikä KAIKKI osaa arvostaa Isän valtavaa työtä, mitä neljän mökin tekeminen on vaatinut,vähillä rahoilla. Itse nautin mökeilystä, sinne hiljaisuuteen kun päsee, missä aurinko paistaa, linnut laulaa ja laineet liplattaa. Onhan siellä aina sitä tekemistä, ja aina rahanmenoa..vuodessa jo kiinteistöveroihin monta sataa euroa. Ensi keväänä saan sinne sähköt, on tässä muutaman kesän ollu työn alla, edellinen ns sähkömies ol täys *ulkku, jos reilusti sanotaan. Sit ois pihatöitä, tarvis saada täyttömaata, sepeliä tielle,puun pilkkomista...näitä kun tässä yksin saa pähkäilla. Ja varsinkin maksaa, on se ihanuus välillä pois pyyhkästy.Onneksi jotain saa kotitalousvähennyksiin,vaikka pientä se on. Mutta siltikin, kyllä se mökkeilyn ihanuus vie voiton, "pakkotyöstä"mitä siellä tuntuu aina olevan, sekä vie voiton se autuus myös ainaisesta rahan menosta.Mutta on mulla siellä komia buucee/varasto, siitä tarinaa kenties huomenna. On niin hupasa juttu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti