lauantai 30. syyskuuta 2017

Joulukortteja ja Roosa nauha

  Kylläpäs taas on vino/huono kuva, mutta saanen  selvää että kuvassa on JOULUKORTTEJA...Kyllhän sitä jo lokakuun viimisenä päivinä vähintään täytyy olla ,,,no joo :) Toivossa on hyvä elää että tulisi joulu jonka saisin viettää ihan joulumaisesti yli kymmeneen vuoteen:) mutta ei pie nuolasta ennen kun tipahtaa

Tänäkin vuonna ostin Roosa-nauhan, muuta vikaa kun on Duudsoneiden suunittelema, he kuuluvat sarjaan EVVVK...en ole ikinä ymmärtänyt heidän touhujaan, ikinä.Elämme muuten jännittviä aikoja. Maanantaina menen katsomaan asuntoa "uutta" johon olen muuttamassa. Enhän tässä ole kuin kuukauden ollut kuin tulisilla hiilillä, ja lähes kaikki, no ainakin 80% on jo pakattu...tästä toisen kerran lisää

perjantai 15. syyskuuta 2017

Täydellinen "kuninkaallinen" mahalasku


Eilen oli iltapäivälehissä sellanen uutinen että muutaman kerran pit nielasta et onko tämä totta.No oli tai onhan se, entisen kunkun kärähtäminen huumeista. Mulla aika erikoinen suhtautuminen ko kunkkuun, silloin kun hänet valittiin niin muistan ääneen sanoneeni : voi *ittu,se *urri voitti. En siis yhtään tykänny, en yhtään. Mutta mikä ihme hänessä oli, siis oli, että pikku hiljaa mieleni muuttui. Monessa hänen konsertissaankin kävin.Kyllä upealta kuulosti kun Haminan Bastionissa lauloi pimeässä,ilman säestystä :Yksi ruusu onkasvanut laaksossa, wau, oli upeaa. Niitä aikoja kaipaan, erityiesti hänen vanhaa tuotantoaan, leijonakuningasta jne..nämä uusimmat ei oikeen nappaa. Ja sitten hänen muuttunut pukeutumistyylinsä, kaikkihan on aina tiennyt että hän on *omo, no, ei se tee hänestä yhtään*omonpaa pukeutumisella, joka on välillä ihan kamala.Kun ihminen omaa aivan älyttömän lamakarisman, on aivan lutunen tai oli. Nii mikä ihme hällä on päin *elvettiä että sekaantuu huumeisiin ? ja kaiken kukkuraksi menee aineissa auton rattiin? jos ei ittiä aattele sillon pitäs ees muita aatella. Oliko tämä viiminen juttu jonkin sortin hätähuuto?Mutta tämänpäivän ja eilisen selitys lässytykset oli kyllä vika tikki, tai väärin toimittu.Mutta ei tarvi enään hänen konsertteihin mennä....

torstai 14. syyskuuta 2017

Kotteron ulinoita


Viime viikon tiistaina oli räppänä parkissa kun kävin maailmalla. Illalla kotiin tullessa pysähdyin ottamaan kotipihalla postin, jättäen kotteron käyntiin. Voi viherpiipertäjä mitä huutoa moottori piti, siis ylimäärästä sellasta.Ei sisälle kuulunut autoon. Onneksi oli seuraava päivä vapaa ja sain vietyä sen tuohon kylälle kotterotohtorille. Siellä se sit on ollutkin, osia on tilattu ja ehkä tänään pääsee sitä kasaamaan. Siellä ruuhkaa.Se elämä on aika hankalaa ilman autoa, menettelisi muuten mutta työmatkaa 12km, että auto on pakko olla. Pienellä, no ei niin pienelläkään kauhulla odotan kotterotohtorin laskua...näillä tuloilla.ONNEKSI on vielä vanhemmilla autoksi kutsuttava laite(on kanssa vanha), millä olen voinut käydä töissä.Vuosiahan minä olin ilman autoa, työn takia minulla on 2 vuotta tuo kottero ollut.Mutta kyllä aika hankalaa kaupassakin apostolinyydillä esimerkiksi talvipakkasella tai vesisateessa käydä. Täällä eivät ihmiset osaa tarjota kyytiä. Autottomana ei paljoa mieltä ylentänyt kun työpäivän jälkeen kauppakasseja kotiin raahatessa kaikki ajoivat ohi.Ei auta muuta kun laittaa huomenna uusi lotto ja europotti, haaveissa edelleen se kirkkaan keltainen Nissan Juke :) Tänään tulee sitten vanhemmat lounaalle kiitokseksi auton lainasta, ihan perushuttua...

tiistai 12. syyskuuta 2017

Muutto

(kuva lainattu netistä)

Se ois sitten majan vaihtoa kuten sanotaan. Kymmenes varsinainen muutto, oikeen teräs semmonen :) Eikös 10 vuotishääpäivä ole teräshääpäivä?? Jokatapauksessa voin sanoa että ehkä jotenkin hallitsen tuon muuttotouhut, on sitä tullut jos minkälaista muuttoa tehtyä.Että käytännön harjoitusta löytyy silläkin saralla. Mutta seuraava on ihan oikea kymmenes muutto. Näkisittepä tämän huushollin, sekasin kun jokiseneväät, pahvilaatikkoa siellä ja täällä. Tulee aina sellanen ahaa elämys, että nyt pitää tyhjentää sitä taikka tätä. ONNEKSI muutan tässä ihan iteksein, että on vain yhden ihmisen tavarat, mutta voi luoja silti tätä tavaran määrää.Että on tässä jotain kivaakin, ei aina sitä ainaista valittamista. Vaikka lahjakkaasti osaan senkin lajin ;) Niin 1.10 mennessä se uusi asunto tyhjenee, että onhan tässä hyvin aikaa.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Sanonnat ja sananparret


Tässä viime päivinä taas tullut ajateltua (juu osaan ajatella) esimerkiksi sananparsien paikkansa pitävyyttä eri tilanteissa.Paljon sellaisia mitkä sopivat kuin nenä päähän. Kuten : Minkä taakseen jättää se eestä löytää, kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, tangoon tarvitaan kaksi, hyvä antaa vähästä paha ei paljostakaan, niin makaa kuin petaa, se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa, tässä vain muutaman mainitakseni. Minut paremmin tuntevat tietävät että olen määrätyissä asioissa hyvin pilkku- jos en peräti *ittumainen. Olen äärimmäisen rehellinen, en ymmärrä harmaata aluetta.ja jos koen tulleeni loukatuksi, saaneeni toistuvasti tai usein pahan mielen. En todellakaan lopen kauaa katsele sellaista, ei näillä kymmenillä enään, olen sen verran rankan elämänkoulun käynyt.Tai jos minut toistuvasti sivuutetaan. Nuo sananparret käyvät ainakin oman elämän moneen tilanteeseen, ja paljon niitä myös muistaessani viljelen.Viimeksi tänään, miten ihmeessä yli 80 vuotiaat jaksavat, siis jaksavat ja kehtaavat. Kumpakaan ei ainakaan toisiaan ymmärrä, eivätä paljoa muutakaan. On sekin raskasta, sit tähän kun liittää muun *askan minkä osakseen saa, nii sattuupa tähän yks sananparsi: mikä ei tapa se vahvistaa. Ilmankos olen niin kovapäinen :) Ei muuta kuin maiseman vaihdosta vaan....

lauantai 2. syyskuuta 2017

Käsitöitä, tunnelmaa, ja muutok(sen) tuulia


Vihdoin sain mökille peiton valmiiksi, kyllä se kestikin. Viime kesänä kun ostin sängyn tapasen niin pakkohan siihen oli saada isoäidin neliö peitto. Kiireellä aloin virkkaan paloja, mutta touhu jäi kun iski villasukkamania. Nyt reilu viikko sitten sain valmiiksi. Vielä täytyy langanpätkät käydä läpi.


Viime yöpymiseeellä mökille sai jo pikkasen tunnelmoida :). Nyt on ollu kamala kiire joka suunnassa. Mutta positiivista ilmassa se että sain uuden asunnon. Olen tässä jo kuukausia etsinyt määrätyn katuosoitteen mukaan, ja nyt tärppäs.Oon ihan täpinöissäni. Täällä meillä kunnan vuokra asunnoissa pitää muuttaa aina pienenpään. Mutta ei haittaa pää asia oli se että pääsen tästä pois. Ja tottahan toki vuokrakin pienenpi kun neliöitäkin vähemmin.Innoissani tässä jo pakkaillu ja kyllä tuota tavaraa siunaantuu vaikka yksin elää ja olen kyllä aika kova "tyttö" tekemään liioista karsintaakin.